torstai 7. maaliskuuta 2013

Ammattiosaamisen näyttö

Haastattelin opettaja Suulemi Veijaa. Hän vastasi pariin minun kysymykseeni. Tässä vastaukset:

1. Mitä tapahtuu arviointilomakkeille näytön jälkeen?

 Arviointilomake arkistoidaan ja säilytetään koululla. Yleensä ne viedään koulutussihteerille joka huolehtii arkistoinnin ja säilytyksen.

2. Mitä lomakkeita tarvitaan näytön arivointiin?

 Opiskelijan näyttösuunnitelma, yleensä myös kyseisen kurssin ops sekä arviointilomnake. Opiskelija tekee myös itsearvioinnin mielellään kirjallisesti.

3. Kuinka pian arviointikeskustelu järjestetään näytön jälkeen?

 Jos mahdollista niin arviointikeskustelu käydään vaikka heti näytön jälkeen, mutta jos ei niin mahdollisimman pian. ainakin itse pyrin siihen että viikon sisällä näytöstä, jos ei saada onnistumaan näyttöpäivälle


Työpaikkaohjaaja arvioi itse oppilasta näytön aikana. Mutta kun oppilas tekee näyttöä niin mukana voi olla useampikin silmäpari tarkkailemassa oppilasta. Arviointikeskustelussa on paikalla arvioiva opettaja,oppilas ja työpaikkaohjaaja.

Arviointikeskustelu käydään läpi noin viikon jälkeen näytöstä. Tukena arviointikeskustelussa on opsi=opetussuunnitelma ja näytönosaamisen arviointilomake.

Opettajan oma arviointi perustuu yleensä työpaikkaohjaajan arviointiin. Jos oppilas antaa 1 ja ohjaaja 2 niin opettaja on samaa mieltä työpaikkaohjaajan kanssa ja antaa myös kakkosen. Yleensä toimitaan näin mutta poikkeuksiakin on.

Arviointi dokumentoidaan yleensä paperi versiolle ja tietokoneelle. Opettaja säilyttää arviointilomakkeita oppilaan valmistumiseen saakka. Työharjoittelusta tulleet arvosanat opettaja vie ne koulun sähköiseen järjestelemään johon ne tallentuu.

torstai 28. helmikuuta 2013

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arviointi

Miten ammattiosaamisen näytön arvioinnissa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat? 

Esimerkiksi lukihäiriöinen oppilas tarvitsee enemmän aikaa lukeakseen aineiston esimerkiksi opsin lukemisessa. Täytyy antaa riittävästi aikaa, eikä asettaa aikarajaa koska muuten opiskelija ahdistuu. On hyvä käydä yhdessä suullisesti sekä kirjalliseti läpi kaikki paperiasiat. 



Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kannalta on tärkeää käydä läpi mitä oman osaamisen näyttämisessä on kyse ja mikä merkitys sillä on, missä tapahtu ja millaisista työtehtävistä on kyse. Opiskelijalla on oikeus harjoitella työtehtäväänsä niin paljon että hän kokee itse sen osaavan hyvin. 

Jännittämisen lieventämisen kannalta on hyvä pieni kahvitteluhetki jossa käydään läpi näytön muut henkilöt ja missä roolissa he ovat näyttötilanteessa. Ja näyttötilanteessa jännittämistä lieventää myös se että on kunnossa ja paikoillaan työvälineet ja arvioijat. 

Näyttötilanteessa onkin hyvä että opettaja/työpaikkaohjaaja ovat aidosti läsnä tilanteessa ja ovat kokoajan opiskelijan käytössä. Opettaja ja ohjaaja kannustavat ja tukevat opiskelijaa. Jos arvioijilla on samanaikaisesti paljon muita töitä harva erityisopiskelija uskaltaa kysyä apua tai keskeyttää.

Arvioijan esteellisyys

Milloin arvioija on esteellinen arvioimaan työssäoppijaa?

Esimerkiksi oma äiti ei käy koska hänellä on aikasempia sidoksia työssäoppijaan ja ne vaikuttavat tottakai arviointiin. Kukaan sukulainen/lähiomainen ei ole hyvä arvioija koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Myös silloin jos opiskelee samassa ryhmässä tutkinnon suorittajan kanssa niin ei voi arvioida työssäoppijaa.







torstai 21. helmikuuta 2013

Monipuoliset arviointimenetelmät

Palautetuokiot: 

Palautetuokiot ovat yhteisiä tapaamisia opettajan ja opiskelijan välillä. Niissä käydään läpi palautetta jota on saatu tehdyistä töistä ja samalla keskustellaan aihepiiristä. Näissä keskusteluissa käytetään kehitttävää arviointia eli kannustaa opiskelijoita kehittymään.


Kirjalliset tuokiot

Näissä tuokioissa opiskelija työstää jonkun kirjallisen tuotoksen (raportti, essee, yhteenveto). Näissä tehtävissä yksilöt voivat työstää yksin omaan tahtiin työtään. Näitä töitä voi arvostella kirjallisesti sekä suullisesti. Arviointia vastaan voi laatia kriteerejä hyvstä työstä. 

Portfolio- Kehittämiskansio:

Opiskelija kerää tähän opiskelussaan tekemiään ja pohtimiaan asioita. Portfolioon voi kuulua konkreettisia tuotteita, kirjoitusta tai visuaalisia esityksiä. Se voi olla tarkkaan määritelty tai aivan vapaasti opiskelijan valittavissa. Se voidaan erotella työportfolioksi tai näyteportfolioksi. Näyte on semmoinen joka on kooste tuotoksista ja työssä on kaikki tuototukset.  Tähänkin arviointiin voi liittyä opiskelijan suullinen tai kirjallinen tuotos.

Projektityö

Projekityö tehdään joko yksin tai ryhmässä. Se voi olla malliltaan todellinen tai työelämässä tehtäviä hankkeita. Tässä työssä arvioija arvioi työnjakoa, työnjohtoa, työskentelytapoja, aikataulutusta, budjetointia ja raportointia.

Oppimispäiväkirja

Se on opiskelijan kirjoittama dokumentti. Tähän voi sisällyttää halutusti oppimiaan asioita, heränneitä kysymyksiä, suunnitelmia, ongelmakohtia ja muuta pohdinaa. Tämä ei ole mikään referaatti. Tämän arviointia helpottaa se jos opettaja on ohjeistanut hyvin oppimispäiväkirjan tekemisen. 


Itselleni sopii tuo ensimmäinen eli keskutelu. Tykkään että asioista keskutelllaan asioista kasvotusten ja suullisesti. Ja se on luonnollisempaa minulle.




Kerro myös omista kokemuksistasi työpaikkaohjaajan tehtävistä ammattiosaamisen näytön aikana. Kirjoita tämän blogitekstin kommentteihin mikä arviointimenetelmä sopii sinulle parhaiten. Perustele vastaukseksi. Tee eri arviointimenetelmistä blogiisi blogikirjoitus otsikolla "Monipuoliset arviointimenetelmät".

perjantai 8. helmikuuta 2013

Perehdyttämisn lomakkeet




 
Työssäoppimispaikaksi soveltuvuuden tarkastelulista on tarkoitettu niihin tilanteisiin, kun haluttaisiin aloittaa työssäoppiminen työpaikassa, jossa vielä ei ole suoritettu työn vaarojen arviointia. Se ei korvaa työnantajan lakisääteistä velvoitetta työturvallisuuslain mukaisesta työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisestä ja arvioinnista

9. Työssäoppijan perehdyttäminen PDF

Perehdyttämislomakkeessa käydään läpi Työaika ja työvuorot, Organisaatio ja henkilökunta, Toiminta ja asiakkaat, Tilat ja kulkutiet, Toimintatavat, Työsuojelu ja työturvallisuus, Oma tehtävä, Muut asiat. Sekä kohdat jossa neuvotaan koneitten/laitteitten käyttö.
Itse ainakin työpaikkaohjaajana otan erityis tarkkailuun kännykän ja tupakoinnin käytön. Työpaikalla voi olla esimerkiksi " Uuden työntekijän perehdytyskansio" jossa nämä asiat lukee.

Huolelleinen perehdytys on sitä että käydään asiat läpi tärkeysjärjestyksessä ja ollaan kiinnostuneita nuoresta aidosti. Ja tehdään opetusta sydämellä.

Kannustus ja motivointi

Rakentava palaute annetaan siten että se kohdistetaan aina siihen tehtyyn asiaan ei henkilöön itsessään. Pitää antaa palaute omien aitojen huomioiden osalta eikä vaan sen takia että se on tapana sanoa. Antaa semmoinen palaute että henkilö voi parantaa tehtyään työtä. Ensin aloittaa niistä hyvin tehdyistä asioista ja sitten lopuksi antaa ne kehittämisehdotukset. Pitää välttää sarkamisia ja ironiaa. 

Ja jos on esimerkiksi kaksi työssäoppijaa niin sitten ei saa verrata esim henkilön A:n käyttäytymistä henkilön B:n käyttäytymiseen.


Olen oppinut antamaan rakentavaa palautetta koska olen valmentanut jalkapalossa tyttöjä ja sen kautta olen oppinut vaikkakin se on aika ajoittain hankalaa.

Kannustava työpaikkaohjaaja on tarkka, huumorintajuinen, vaativa. Esimerkiksi jos työssäoppija hajoittaa jonkun niin ei oo heti huutamassa vaan sanoo että oo enskerralla huolellisempi ja kaikille sattuu vahinkoja. Työpaikkaohjaajan tulee olle myös tarkka ja vaativa. Hommat täytyy tehdä huolella lopppuun asti. Ja on kyseessä toisen oppiminen niin silloin kun on tarkka niin hommat tulee tehtyä. Pitää olla pilke silmäkulmassa. 


Motivoiva ohjaaja on semmoinen joku on aidosti kiinnostunut toisen oppimisesta ja tarkentaa tarvittaessa asioita.

Millainen on mielestäsi kannustava ja motivoiva työpaikkaohjaaja? Miten annetaan rakentavaa palautetta? A

maanantai 4. helmikuuta 2013

Oma oppimistyylini

Visuaalinen hahmottaminen:15%, Kinesteettinen:46%, Luetun ja kirjoitetun:23%, Auditiivinen: 15%
Concrete experience vs. abstract conseptualization 1, Active reflection vs. reflective observation 6
concrete,

active: Pitävät mahdollisuudesta voida soveltaa kurssilla esitettyä materiaalia uusissa tilanteissa ongelmanratkaisuun. Opettajan tulisi pysyä poissa tieltä ja antaa heidän häärätä ja keksiä asioita itse.

Oppimistyylissäsi on myös abstract, active piirteitä.Hyötyvät eniten opetuksessa, jossa he voivat ohjatusti ja aktiivisesti työskennellä hyvin määriteltyjen tehtävien parissa. Oppiminen tapahtuu erehdyksen ja oppimisen kautta. Opettaja toimii valmentajan

Tulikohan tämä nyt oikein mulle? Ehkäpä.

Mutta tämän pohjalta olen samaa mielä. Erehdyn useasti tehtävissä tai etten ymmärrä kunnolla tehtävänantoa. Tykkään että ohjeet ovat selkeät. 

Oli hauska tehtävä. Aika jänniä kysymyksiä ja liian pienellä fontilla. Voi johtua siitäkin että oon väsynyt kun tätä tehtävää teen niin en näe kunnolla enään :D